Varpaita palelee. Ulkona on kylmä. Ja sisällä on kylmä. Tuntuu tyhmältä lämmittää uunia keskellä kesää, mutta kai se on pakko? Mitään puutarhajuttujakaan ei viitsi tehdä ulkona, kun ei tiedä, sataako taas. Herneet ja tomaatit ovat vähän oman onnensa nojassa. Saamattomuus on arkea nyt. Pitäisi kai käydä kirjastossa, että olisi edes jotain tekemistä, peitto kainaloihin asti ja jonkun hömppäkirjan tarina mieltä viihdyttämään. Jos sen verran viitsisi lähteä ajamaan kylille? Hieman kateellisena luen Mirrin blogista käsitöiden paljoutta ja mietin, saisinko tehtyä hihat villapaitaan, jonka aloitin joskus kaksi vuotta sitten. Tai jos edes ompelisin ripustuslenkit pyyhkeisiin, joista ne puuttuvat? Pitäisi kai vain aloittaa?

Hammaskeiju käy meillä usein. Ihmettelen toisinaan, miten sillä riittää kolikoita kaikille lapsille? Kun pelkästään meidän perheen lapsille se jakelee kaksieuroisia kuukauden välein, joskus useamminkin.